Tue Oct 31 2023 10:57:06 GMT-0400 (hora de Venezuela)
This commit is contained in:
commit
c7ea6665da
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 32 David ichi'omenä 'cuäopina'a koromecuínä meo̧pä̧rö̧nä̧, juhuorö ihueye juhuoinätö̧ Dioserö ucuo teäcuähuä, ja̧u̧mä̧ rä'opächinö Husairö ö̧'o̧cui̧'a̧ pä'ö, Arquitas ahuaruhuä o'cotörö, ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ otoä'pi ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ unämä vredähuatä huinö. \v 33 David päinäcu̧: Ttöcu cuichöttömä, ttörömä rö̧ä̧'i̧nä̧ amäcächi'äcusä. \v 34 Pä'äjita'anö ötahuiyära̧'a̧ ppa̧huä̧chö̧ttö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jicuähuaröjä̧ Absalónmä: Ttö ucuo ru̧hua̧, ttömä ucuru ppädä̧rä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧ jö̧nä̧tä̧ ucu cuä'omö täbocu ö̧ji̧nö̧'a̧nö̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jitämä ttö oco huedö jȩä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧tä̧ hua̧sä̧; ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttieruhuäcuotö Ahitofel ttörö huȩnȩ jiähua'a.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 17 Absalón pä'inö Usairö: ¿Ucu jö̧ta'anö hua̧ tä̧ji̧ cua̧hua̧ru̧hua̧'i̧nä̧? ?Tta̧'a̧nö̧ pä'ö 'cui̧'cho̧ca̧'a̧jä̧ttö̧ ja̧u̧cu̧mä̧?" \v 18 Usai pä'inö Absalónrö̧ ¡'Cho̧cö̧ päjisä! Tu̧ru̧hua̧ päinäcu̧ ötahuiyä ttö̧ja̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoi'önä umätö̧ Israelttö ttȩmi̧nä̧u̧rö̧; ja̧u̧tä̧ jä̧cua̧'a̧ pätecuächäcua'amä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttömä ja̧u̧tä̧ ö̧jo̧mȩ chö̧ji̧pä̧cua̧sä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 19 Ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopa'anä ¿Tiderö ppädädärä̧cua'attö̧? ¿Ppädädö juiyö'anö ja̧'a̧ cui̧tti̧ ä'cattömä? Ucu cuä'o ö̧jo̧mȩttö̧ ppädädinö'anö, ucu cu̧jo̧mȩttö̧'i̧nä̧ pä̧dä̧dä̧rä̧cua̧jä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 20 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Absalónmä, Ahitofelrö pä'inö: "Jȩtä̧cuȩ tö'cö ji'ähuitö. \v 21 Ahitofelmä Absalónrö̧ ädätinö: "Cuä'o umöhuäyotö irecua̧mö̧cu̧ ä'äji, ruhuode tta̧ttä̧ra̧ pä'ö ö̧jö̧ni̧'i̧nä̧u̧cu̧, Israel ttö̧ja̧ o'catoi'önä ttä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧ cuä'o ucuru öjö'cö juiyönä juocuächäjimä. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a, o'catoi'önä ucucu ka̧cuä̧tö̧mä̧ yabonötä̧ ttujuruhuächäcuotä."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 22 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ruhuode huä̧me isode o̧ta̧ttö̧ Absalón ojusode aditinätö̧, ja̧'hua̧nö̧ ttaditäja'a Absalónmä Israel ttö̧ja̧ to̧ttä̧ra̧'a̧nä̧ jä'o umöhuäyotö irecua̧mö̧cu̧ ä'ä'chinö. \v 23 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧, Ahitofel ro̧'ȩpö̧nö̧ jiähuäjimä, ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧tä̧ i̧jȩcuä̧chi̧na̧'a̧, ja̧u̧ ttö̧ja̧sa̧nä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ucuocua'a 'cua̧rö̧nä̧tä̧ ä̧ju̧cuä̧ja̧'a̧mä̧. Ja̧'hua̧nö̧tä̧ topinätö̧ ta̧ju̧cu̧äyotö David'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Absalón'i̧nä̧, o'cajuiyönä Ahitofel ro̧'ȩpö̧ jiäumä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 8 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cue'ächö jȩpä̧tö̧jä̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧ jȩtö̧tä̧ cu̧ru̧hua̧ Dios rä'epö icuinäu̧ kä̧nö̧ Israel ttö̧ja̧ ttä'ca jo̧mȩ, ja̧'hua̧ta̧nö̧ jȩpi̧nä̧tö̧ Israel ruhuotömä. \v 9 Israel ttö̧ja̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nä̧tö̧ yä̧huä̧i̧nä̧... Tu̧ru̧hua̧ Diosrö pä̧huä̧rö̧jo̧co̧mȩnä̧ ja̧u̧mä̧ adihuoca'a ji̧na̧'a̧. Juhua'attömä aditinätö̧ jitörötä pä̧huä̧rö̧jo̧mȩnä̧ ötahuiyä o'cajuiyönä odehuiyä ju'toju ode, ja̧'hua̧ta̧nö̧ ju'toju isode kä̧nö̧ to̧ä̧rä̧cuä̧huo̧mȩ jubö päi'önä ja̧'hua̧ta̧nö̧ 'quiyönä adicuome jubö. \v 10 Jahuätömä ja̧'hua̧ta̧nö̧ jȩpi̧nä̧tö̧ inä o'quittö o'ca jö̧nä̧ korotö ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ jö̧nä̧ huotörö muö'quiyu ju'toju jö̧ o̧dö̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ dauhuiyä jicunä kada'ca jo̧mȩ.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 11 Juorö jahuätömä kuhui'änätö̧ a̧mȩu̧ o'cajuiyönä ju'toju jö̧ o̧dö̧nä̧ muö'quiyu, ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nä̧tö̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧mä̧, jahuätömä ttu̧ru̧hua̧mä̧ ȩpi̧nä̧u̧ ttä'canä jitötä. Israelitamä jȩpi̧nä̧tö̧ suroju tu̧ru̧hua̧ ö̧ra̧huä̧ra̧tö̧ pä'ö. \v 12 Jahuätömä ucuotinätö̧ korotö ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧rö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧ pä̧i̧nä̧u̧ ja̧'a̧, ja̧'hua̧nö̧ jö̧mä̧ jȩ'cuä̧tu̧cuó."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 19 Ja̧u̧ ttö̧ja̧sa̧ irecuamä reju möecuäbi ȩmi̧nä̧ju̧ ja̧'hua̧nö̧ ȩmö̧ rȩju̧mä̧ mö̧'ȩpi̧nä̧ju̧, mö̧'ȩpä̧'coju mö̧ȩcuäbi huä̧mȩ u̧huä̧ju̧ ote riripinäju̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ya̧tȩ'i̧nä̧ jerupinö Jonatánmä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ahimaasmä̧ reju jacuä pȩjä̧tö̧ pä'ömä. \v 20 Absalón ahuaruhuämä isaju isodenä kö̧ja̧'a̧ ichi'ä'cotö pä'inätö̧: ¿To ö̧jä̧ttö̧ Jonatánmä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ahimaasmä̧? Isajumä jahuätörö pä'inäju̧: Jahuätömä aje ji̧jä̧cu̧ kähuächäjätö." Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuätö tto'ca'anä 'chä̧nö̧ ttusa'anä ttu̧'o̧cui̧'ö̧ juiyönä jä̧u̧mä̧, Jerusalén ötahuiyära̧'a̧cu̧tä̧ ppa̧'ä̧chi̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 21 Jahuätö ppa̧ttä̧chä̧chä̧ji̧ o'ca'a Jonatánmä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Ahimaasmä̧ rejuttö umicu̧ rättopa pä'ö 'cha'achinätö̧. Jahuätömä ru̧hua̧ Davidrö ji'äu 'chi̧nä̧tö̧; 'chä̧hui̧'ö̧mä̧ pättinäcu̧: Ä̧rä̧mi̧'ö̧ jurunä aje ji̧jä̧cu̧ kähuächi isopäi'önä ucu cutö'cömä Ahitofel ro̧'ȩpö̧ jiähuäjita'anö ja̧'a̧. \v 22 Ja̧'hua̧nö̧ jä̧ji̧ o'ca'a Davidmä ä̧rä̧mä̧chö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoi'önä chutäcu ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ Jordán aje ji̧jä̧cu̧ kähuächinä̧tö̧. Mo̧ro̧ juoa'amä yotucu pönä Jordán aje ji̧jä̧cu̧ ttöjähuächa'atä ji̧na̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 27 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ David Mahanaim ötahuiyänä i̧rȩbȩhui̧'ä̧ja̧'a̧ amonitas ttidepiyu rabá ttö̧ja̧sa̧ Nahas i̧tti̧ Sobi'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Lodebarnä̧ kö̧ Amiel i̧tti̧ Maquir'inä ja̧'hua̧nö̧ jö̧ta'anö Galaadita ttidepiyunä kö̧ Rogelimnä'i̧nä̧mä̧, \v 28 i'cächinätö̧; a'ähuä̧ppä̧'i̧nä̧, sahuana'cua'inä, o̧'ta̧hui̧yä̧'inä, redä'cattö adicuä o̧'ta̧'i̧nä̧, trigo'inä, cebada u̧huä̧ju̧ a̧ppȩ'inä, dahuähuä ote'inä, frijol ote'inä, jȩru̧huä̧'inä, \v 29 maya'inä, i̧sa̧ ö̧ä̧dȩhua'inä, ovejastö̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ateja isähua'inä, David'inä ucua'anä ja̧u̧tä̧cu̧ ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧ ttucua pä'ö. Pitö umätö̧mä̧ jittähuäja'a ji̧na̧'a̧: "Ttö̧ja̧mä̧ ppäi ttu'ätö, jiyupächätö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ de'a jui̧yä̧jä̧nä̧ ttö̧ja̧cua̧'a̧ ttahua a̧di̧ri̧jä̧u̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\c 18 \v 1 Davidmä su̧ro̧da̧u̧ chutäcu ka̧cuä̧tö̧rö̧ pa̧ja̧ti̧nö̧ ja̧'hua̧nö̧ pa̧ja̧tö̧mä̧ ku̧ni̧nö̧ milnö jo̧mȩnä̧ huotö tturuhuotörö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cienö huotö tturuhuötörö'inä. \v 2 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a su̧ro̧da̧u̧ huäbosacuänä 'cä̧'ȩpo̧'ö̧ ku̧nö̧, ä̧cuo̧mȩnä̧ su̧ro̧da̧u̧rö̧mä̧ Joab umönä iyinö, korotö su̧ro̧da̧u̧rö̧mä̧ Sarvia i̧tti̧ Abisai umönä iyinö, ja̧u̧mä̧ Joab ö̧jä̧hua̧ ji̧na̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ röjinä ka̧cuä̧tö̧rö̧mä̧ Geteo ttö̧ja̧sa̧ Itai umönä iyinö. Ru̧hua̧mä̧ su̧ro̧da̧u̧ i̧sa̧rö̧ pä'inö: "Isopäi'önätä̧ ttö'inä ucucu chi̧'chä̧cua̧sä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 3 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ umätö̧mä̧ pä'inätö̧: Ucumä rohuäu cui̧'cha̧ pä'ömä jo̧ca̧'a̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ujutu dötecuächöttö jahuätöttö yoriso micuähuocotöjä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ujututtö ppä'ächotö 'coru juottächöttömä jahuätörömä micuähuocotöjä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä rö̧ä̧nä̧ micuä̧hua̧jä̧ diez mil jo̧mȩnä̧ ujututtö! Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucumä jo̧mȩnö̧ cu̧ja̧ pä'ö ja̧'a̧ ppäcuädatö pä'ö ötahuiyättömä. \v 4 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ru̧hua̧mä̧ ädätinä̧u̧: Ttömä jȩchä̧cua̧sä̧ ucuturu adiu jo̧mȩnä̧, ru̧hua̧mä̧ ötahuiyä äpate ä'ca jo̧mȩ ki̧nö̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ su̧ro̧da̧u̧ curä isotö rä'opinätö̧ recuätö miles jo̧mȩnä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 5 Ruhuomä hue'inö Joab, Abisai, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pä'inö Itairö: "Adiu jȩ'cuä̧tu̧cua̧jä̧, ttörö'inä adiu jä̧cua̧'a̧nö̧, ja̧u̧ muöya̧ Absalónrömä" O'catoi'önä ötahuiyä ttö̧ja̧rö̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧ ru̧hua̧ ja̧'hua̧nö̧ hueäjimä Joab ötö'cö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 16 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Joabmä trompeta ppu'inö ja̧'hua̧nö̧ ppuomenä su̧ro̧da̧u̧mä̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ tto'ca'anä ru̧ttä̧ra̧'a̧ja̧'a̧mä̧ tt'ca'acu ppa̧'ä̧chä̧chi̧nä̧tö̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Joabmä su̧ro̧da̧u̧mä juhua'a yabonä tti̧'chö̧ juiyönä jȩpi̧nö̧. \v 17 Jahuätömä Absalón o'co jähuä ȩmo̧po̧'ö̧ de'iyu rö̧o̧mȩ käju rejunä ttȩni̧nä̧cu̧; ȩnö̧mä̧ inädönä u'chunö päi'önä rötö 'turu tticuinö̧cu̧, ja̧'hua̧nö̧ ttu'tura'anä Israel ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä yotöcu pönä dö'ecuächö tta̧mö̧nä̧ ttojusodera̧'a̧cu̧ i̧hui̧'i̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 18 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Absalónmä ji̧nä̧ ö̧jä̧i̧mä̧, inähuiyättö tätähuä'ca ru̧hua̧ i̧rȩjä̧nä̧ pämäroppä päi'ome aditö ku̧ni̧nö̧ chutä ucuo isä'ca jö̧nä̧ pa̧'a̧nö̧ pä'ö: "Chi̧tti̧mä̧ to̧'a̧sä̧ imi oda'a ttörö ttamöcuäda pä'ömä." Ja̧u̧mä̧ o'inö chutä imitä ucuo isä'ca jö̧nä̧ adijä'camä, ja̧'hua̧nö̧tä̧ Absalón ö̧ä̧nä̧huä̧'ca pä'ö ottinä'ca jitä mo̧ro̧ jubö päi'önä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 5 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Joab do'ächi'inö ucuo ru̧hua̧ ojusodenä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ päinä̧cu̧: "Jitä mo̧ro̧ ucumä dä'ä ttu'ujä̧ cumöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧ o'catoi'önä to̧tä̧ro̧mȩtä̧ ucu curuhua̧rö̧ cu̧ji̧pö̧nä̧ ppä'ädö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucu cui̧tti̧mö̧ umötö̧ tta̧'cua̧rö̧'i̧nä̧, cui̧tti̧mö̧ nätö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuirecua ka̧'cua̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuirecua pä̧i̧cu̧nä̧ huettö jȩjä̧ji̧'i̧nä̧. \v 6 Juhua'amä repe'inöjä̧ jahuätö ucuru a̧'u̧tä̧tö̧rö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ a̧'u̧ti̧nö̧jä̧ ucuru repe'ätörömä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitä mo̧ro̧ i̧jȩcuä̧cha̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ comandantes ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ su̧ro̧da̧u̧ yoröiso micuähuocotö ucurumä. Ttö jitä pä'ösä Absalón ö̧ji̧nö̧ttö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ujutu o'catoi'önä hua'ö icuinätö̧jä̧ ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ cueseu'anö ji̧na̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 7 Jitä ä̧rä̧mi̧'ö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧mi̧cu̧ rä'opö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ adiunä ucuocu cumöhuäyotö du̧ro̧da̧u̧rö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu̧ru̧hua̧rö̧ päcumä jueönätä̧ jȩpi̧, kkorotö umätö̧ ttichoca'a jö̧ttö̧mä̧ pi̧yȩ yodomä ucutä cuojusodenä 'cuädopä̧cua̧sä̧, ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧ juȩnȩ abonänö surojäcua'a ucuru o'ca juiyönä suronä 'cuäopinö ji̧nö̧ ucu möä̧ya̧ cu̧jä̧i̧ jitä pänä jubö. \v 8 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucuo ru̧hua̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pä̧mä̧di̧nö̧ bäreu ötahuiyä apate ä'ca ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ji'ähuinö o'catoi'önä umätörö: "Topätucui ucuo ru̧hua̧mä̧ äpate ä'ca pö̧. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ötahuiyä ttö̧ja̧ o'catoi'önä 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧ ucuo ru̧hua̧ ö̧jo̧mȩ, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ umätö̧mä̧ tö'ipächinä̧tö̧ ttojusodera̧'a̧cu̧tä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 9 Ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önätä pä'ä'chäcuähuähuinätö̧, ka̧ra̧ ka̧ra̧nä̧cu̧, o'catoi'önätä̧ Israel ttö̧ja̧ ttahuaruhuä o'cotömä pä'inätö̧nä̧: Ru̧hua̧mä̧ taboiyotö taditönä̧ huettomettö̧ rä'epö icuinä̧u̧jä̧. Ja̧u̧mä̧ filisteos ttö̧ja̧ taditönä̧ huettomettö̧ rä'epö icuinä̧u̧jä̧, ja̧'hua̧nä̧ rä'epö icuinömä̧ i̧rȩjä̧ttö̧mä̧ tö'ipächäji Absalón jähuänä. \v 10 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Absalónrömä ujutu tu̧ru̧hua̧ päi'önä a̧dȩjanä da'epö pojopö tu̧ju̧ni̧nä̧cu̧mä̧, curä tturohuähuomettö̧ 'corujuo'ächäji. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ru̧hua̧rö̧mä̧ pä'äjita'anö ppa̧tä̧da̧rö̧ pä'ö tucuocua'attö̧?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 11 Ru̧hua̧ Davidmä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ttö̧'i̧nä̧ ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä ttö̧ja̧ Sadocrö̧'i̧nä̧ Abiatarö'inä pä'inö: Judáttö ucuo ttö̧ja̧rö̧ pa̧'a̧nö̧ ji'ähuitö: ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ucutumä röjinätä̧ ru̧hua̧rö̧ ojusode ruhuodecu pä'äjita'anö cui'cächätucuarö päcuätucua'attö, Israel ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä ru̧hua̧rö̧ adihuomenä ucuocu pä'äjita'anö ojusode ruhuodecu tti'cächarö pä'ö ttucuocua'anämä? \v 12 Ucutumä chucuojattö tä'cö chahuaruhuäjä̧. ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö röjinätä̧ ru̧hua̧rö̧mä̧ pä'äjita'anö cui'cächätucua päcuätucua'attö?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 24 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Saúl i̧tti̧ Mefibosetmä̧ ru̧hua̧ i'ätecuächa pä'ö 'chi̧nö̧. Ö̧jä̧pi̧yä̧mä̧ adiumä tta̧'a̧rä̧cuä̧huo̧cö̧ pinö, ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧'i̧nä̧ töcocö pinö ja̧'hua̧ta̧nö̧ ä 'cähuiyä'che'inä 'cui'ähuocö pinö, ru̧hua̧ töipächinö mo̧ro̧ttö̧ kä̧mä̧dö̧, huȩnȩ juiyönä ojusodera̧'a̧ ppa̧huä̧cho̧mȩ jubö. \v 25 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧, Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ttö̧ ichö ru̧hua̧cu̧ i'ätecuächomenä, ru̧hua̧mä̧ ja̧u̧rö̧ pä'inö: ¿Mefiboset tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttöcumä cuichoca'ajä̧ttö̧?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 26 Ja̧u̧mä̧ ädätinäcu̧: Chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧, chumöhuäya̧ öyaparehuäcusä; cumöhuä̧ya̧mä̧ ö̧jä̧pi̧yä̧mä̧ usurä i̧sa̧ jo̧mȩttö̧ mörönä huä̧mä̧dö̧ ru̧hua̧cu̧ chi̧'cha̧ pädäja'anä. \v 27 Chumöhuä̧ya̧ Sibamä chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ suronä chö̧ji̧pö̧nä̧ jȩi̧nä̧cu̧sä̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧mä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ucuocu jiäcuähuä i̧sa̧ jö̧nä̧ hua̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, ucutä to'cuomenä adihua'acu jȩpi̧. \v 28 Chä'o ahuaruhuämä o'catoi'önä chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧ ä'cattömä o'catoi'önätä 'coru juottächa pä'ötä huinätö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä pä̧mä̧dä̧ji̧jä̧ cumöhuäyotö cu̧cuȩ cucuome pȩjä̧tu̧cu̧. ¿Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧mä̧ ti̧yȩ mi̧cuäunä pädö'anö̧ jö̧ chu̧ju̧nä̧ra̧'a̧ttö̧, juhua'a yabonö ru̧hua̧rö̧ jä̧dȩpä̧ra̧ pä'ömä?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 34 Barzilaimä ru̧hua̧rö̧ ädätinö: ¿Tta̧'a̧nö̧ recuo mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧ chö̧ja̧cua̧'a̧ttö̧ ru̧hua̧cu̧ Jerusalén ötahuiyära̧'a̧ chi̧'cha̧ pä'ömä? \v 35 Ttömä 80nö a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ ku̧nä̧rö̧sä̧. ¿Ttömä pi̧yȩmä̧ adiu ja̧'a̧ pi̧yȩtä̧ surojumä pädö'anö ja̧'a̧ti̧? ¿Ucu cumöhuä̧ya̧mä̧ ucu'inä au'inä nöä̧cu̧ esehua'anö tä̧ji̧? ¿Umätö̧'i̧nä̧ nätö̧'inä ra̧tta̧'a̧mä̧ chä̧ju̧cua̧'a̧nö̧ tä̧ji̧? ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ja̧u̧nu̧mä̧ cumöhuä̧ya̧mä̧ ucu chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧rö̧mä̧ a̧mä̧cö̧nä̧ jö̧nä̧mä̧ ö̧jö̧'a̧nö̧ttö̧? \v 36 Cumöhuä̧ya̧mä̧ ucu ru̧hua̧cu̧ Jordán ajera̧'a̧cu̧ i̧'cho̧mȩtä̧'i̧nä̧ i̧'cha̧ pä̧huä̧rö̧jä̧cu̧. ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ru̧hua̧mä̧ jȩchi̧nö̧ micuämä imita päcusättö̧?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 37 Cumöhuä̧ya̧rö̧mä̧ ojusodera̧'a̧cu̧ ppa̧huä̧chö̧nä̧ hue'ö icu ppä'ädipirö, chidepiyuttötä 'corujuodächomenä, chä'o minä'inä cha̧ju̧ mi̧nä̧'i̧nä̧ huattome peyänä 'turu tticuattö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ topi, yenatä̧ kö̧ cumöhuä̧ya̧ Quimamä. Chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧cu̧ ja̧u̧tä̧ aje ji̧jä̧cu̧mä̧ öjähuaja ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧rö̧mä̧ ucuru adihuomenä jȩ'cua̧rö̧jä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 42 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧, Judá umöhuäyotö umötö̧mä̧ ädätinätö̧ Israel ttö̧ja̧ umä̧tö̧rö̧: Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucuo ru̧hua̧mä̧ juhua'a ya'avutä täcö ahuaruhuä jö̧nä̧ ujutucu, ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö suräjäcujä̧ttö̧ ucumä pi̧yȩmä̧? ¿Ujutumä ja̧u̧ ucuo ru̧hua̧ u̧cuä̧ imita pä'ö ujunärö̧ cui'i'ätöjä̧? ¿Ujuturu ji̧yȩtȩ mippoönä iyähuä iyinöjä̧? \v 43 Israel ttö̧ja̧ umä̧tö̧mä̧ ädätinätö̧ Judá ttö̧ja̧ umötö̧rö̧: Ku̧nä̧rä̧tö̧jä̧ dieznö tahuaruhuä 'cotö ucuo ru̧hua̧cu̧ ucuocuä̧rä̧tö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ku̧nä̧rä̧tö̧jö̧ ji̧nä̧ yabonänö jueönä Davidrö ucututtö'inä abonänö. ¿Ucutumä ujuturu kö'cocotöjä̧? ¿Ja̧'hua̧nö̧mä̧cö̧ ji̧na̧'a̧ ujutö amöcuädö pättinömä i'cächiyitö tu̧ru̧hua̧ ucuo ru̧hua̧rö̧ ä'cojitä cu̧jä̧tu̧cu̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧jä̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Judá ttö̧ja̧ umätö̧ tti̧huȩnȩmä̧ isojö̧nä̧ ji̧na̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ u̧mä̧tö̧ ti̧huȩnȩttö̧mä̧
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\c 20 \v 1 Juorö jo̧mȩttö̧mä̧ ja̧'hua̧nö̧tä̧ 'cuäopina'anä juȩnȩ ki̧nö̧ huȩnȩ jö̧nä̧ mȩ'o̧pä̧rö̧ ja̧u̧ imimä Seba Bicri i̧tti̧ Benjamín ttö̧ja̧ i̧sa̧ ji̧na̧'a̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, ja̧u̧mä̧ o̧huȩja̧ ä̧ja̧sä̧na̧ rä̧mi̧pönä ppu'u kä̧nö̧ pä'inö: David ujuturu iya päinömä jui'ätöjä̧ Isaí i̧tti̧ i̧yä̧cua̧ päinömä jui'ätöjä̧. O'catoi'önä umötö̧rö̧mä̧ ja̧'a̧tä̧ topi Israel i̧rȩjä̧ra̧'a̧ttö̧ ppa̧ttä̧cha̧'a̧nä̧. \v 2 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Siba Bicri i̧tti̧cu̧tä̧ 'chä̧nö̧ o'catoi'önä Israel ttö̧ja̧mä̧ Davidrö jaropi'inä̧tö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Jordán ajettö kä̧mä̧dö̧ Jerusalén ötahuiyä mänä o'cajuiyönä̧ 'chi̧nä̧tö̧ judá umöhuäyotö ru̧hua̧ ö̧jo̧mȩ tö'cö jubö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 3 David Jerusalénttö ruhuodera̧'a̧ i̧rȩbȩhuo̧mȩnä̧ ja̧u̧mä̧ ruhuode tta̧ttä̧ra̧ pä'ö u̧ju̧ni̧na̧'a̧ hueö jȩä̧cuä̧hua̧ ttö̧ja̧ttö̧ 10nö̧ huotörö irecua päi'önä ȩmi̧nö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ yodete isode tta̧ttä̧ra̧ pä'ö hue'ö ku̧ni̧nö̧. Ja̧u̧mä̧ jahuätörö recuä rö̧jö̧tä̧ ppä'ädinö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ juhua'a yabocumä ä'ocö puinö jahuätucumä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jahuätömä rättopoca'atä ki̧nä̧tö̧ 'coro juottächö mo̧ro̧ jubö päi'önä, ttirecuo to'ätö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧nä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 4 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ pä'inö Amasarö: Huopi Judá umötö̧rö̧ ttö̧ca̧ca̧cua̧ pä'ö huäbodäcuä mo̧ro̧jö̧ o'ca'a, ucu'inä juhuene cu̧ja̧ pä'ö ja̧'a̧tó. \v 5 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Amasamä ji'äu 'chi̧nö̧ judá ttö̧ja̧rö̧ ttö̧ca̧ca̧cui̧'a̧ pä'ö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ chutämä ru̧hua̧ ö̧'ä̧ pähui'inomettö̧'i̧nä̧ yabonänö pinö churutä ru̧hua̧ hueinomettö'inä yabonänö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 6 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Davidmä pä'inö Abisairö: Jitämä Seba Bicri i̧tti̧ ujuturu Absalón jȩo̧mȩttö̧'i̧nä̧ abonänö suronä jȩä̧cuä̧u̧jä̧. Jitä cu̧ru̧hua̧ umöhuäyotörö, chumöhuäyotöttö su̧ro̧da̧u̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ru'irö koro ju'tomä ötahuiyä 'quiyönä 'tö̧ä̧huä̧ odehuiyä ö̧'o̧cui̧'ä̧cua̧cu̧ ja̧'hua̧nö̧ jö̧ juiyöttömä ö̧ji̧pä̧cua̧ ttä'ca jo̧mȩttö̧ \v 7 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Joab umöhuäyotöttö 'chi̧nä̧tö̧ ja̧u̧ o'ca'anä cereteos tto'ca'acunä tö'cönänö, Pereteos ja̧'hua̧ta̧nö̧ o'catoi'önö curä rohuäcuähuä juruhuätö. Jahuätömä Jerusalénmä o'ca'a ka̧cui̧pi̧nä̧tö̧ Sebarö rutta pä'ö Bicri i̧tti̧rö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 11 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Joab umöhuäyotöttö ya̧tȩ Amasa ippeyänä kä̧mä̧dö̧ ja̧u̧mä̧ pä'inö: Chu Joabrö adihuomenä jȩpö̧mä̧, Davidcu ö̧ja̧'a̧ttö̧ Joab o'ca'anä i̧'cha̧'a̧nä̧ ja̧'a̧tä̧ topirö." \v 12 Amasamä mänä kä'co ucuojanätä̧ borepö pinö. Ttö̧ja̧ o'catoi'önä̧tä̧ kä̧mä̧dä̧jä̧'cotö to̧pä̧rö̧ ttö̧ji̧yä̧cu̧, ya̧tȩmä̧ mä̧nä̧ttö̧mä̧ jäyäcu, cuähuä ka̧cuo̧mȩcu̧ ȩmi̧pi̧nä̧cu̧. Ja̧u̧mä̧ pö̧jä̧ta̧ mö̧ȩpi̧nä̧cu̧, ttö̧ja̧ o'catoi'önä chutä ö̧jo̧mȩ tö'cöttö 'cuäopäjimä kä̧mä̧dä̧jä̧'cotö to̧pä̧tö̧rö̧ ttö̧ji̧yä̧cu̧. \v 13 Amasarö mänä jäyäcu pporädö icuäji o'ca'a ttö̧ja̧ o'catoi'önä Joab o'ca'anä 'chi̧nä̧tö̧ Bicri i̧tti̧ Sebarö o'ca'a ru'umä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 14 Sebamä umöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧cu̧ Israel ttö̧ja̧ ttahuaruhuä 'cotö o'catoi'önä ttö̧ja̧cuo̧mȩ 'cuä'opinätö̧, Abel de Bet Maaca jubö, ja̧'hua̧ta̧nö̧ bicritas pä̧ttä̧u̧ tti̧rȩjä̧nä̧ 'cuättopomenä ca̧ca̧cui̧pä̧jä̧tö̧mä̧ jahuätö'inä Seba o'ca'a 'chi̧nä̧tö̧. \v 15 Jahuätömä rȩbȩhui̧pi̧nä̧tö̧ ja̧'hua̧nö̧ rȩbȩhui̧pö̧ Abel de Bet Maaca jäyänä tto'epinätö̧. Jahuätömä ötahuiyä ttoecuäbäcu 'chahuächäcuähuome aditinätö̧. O'catoi'önä su̧ro̧da̧u̧ Joabcu ka̧cuä̧tö̧mä̧ ötahuiyä ttoecuäbä kä'ö tticua pä'ö cuä'inätö̧. \v 16 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ isaju huo̧juȩcu̧nä̧ a̧mä̧cu̧ädäju ötahuiyättö pä̧i̧cu̧nä̧ huopinäju̧: "¡Ä̧ju̧cui̧, ä̧ju̧cui̧ Joab! ¡Ttö chu̧jo̧mȩcu̧ ichi chucuocuacu!
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 17 Ja̧'hua̧nö̧ pä'ö huojäcu Joabmä jahuäju kö̧jo̧mȩcu̧ ichia'a päjinäcu̧: ¿UCutä ja̧'a̧ Joabmä? Ja̧u̧mä̧ ädätinäcua̧: "A̧ ttötäsä" Ja̧'hua̧nö̧ päcua päjinäcu̧: "Ttö ucu cumöhuäyaju cucuocu ä̧ju̧cui̧." Ja̧u̧mä̧ "ä̧ju̧cu̧sä̧ pä'ö ädätinäcua̧." \v 18 Ja̧'hua̧nö̧ päcua ucuocuinä̧ju̧: Jahuätömä täbocumä ji̧yȩtȩ pähuä pä'inätö̧: Isopäi'önä Abel ro̧'ȩpö̧ jiähuinö usujä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧ jiähuinömä̧ huȩnȩmä̧ adihuächö'anö̧ ja̧'a̧. \v 19 Ujutumä ötahuiyä ttö̧ja̧ huȩnȩ juiyönä ka̧cuä̧tö̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Israel ttö̧ja̧ huettö'inä jȩpö̧ ka̧cuä̧tö̧jä̧. Ucumä Israel ttö̧ja̧ttö̧ ucuo ötahuiyä si'epö cuicua pä'ö jȩpö̧jä̧. ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ iya päinö racuädi'a päcua'attö̧?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 20 Ja̧'hua̧nö̧ päjäcu Joabmä ädätömä pä'inö: Ttömä yorö'iso radädi'a pä'ö'inä, si'epö chicua pä'ö'inä huocösä. \v 21 Ja̧u̧ päcumä isopäi'önämä̧ jo̧ca̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ kö̧ Efraín möä'canä̧, Bicri i̧tti̧ Seba pä'ö micua̧, ru̧hua̧ Davidrö to'ija̧'a̧cu̧ suronä̧ jȩpi̧nö̧. Ja̧u̧ ya̧tȩrö̧tä̧ iyitö, ja̧'hua̧nö̧ cuiyöttötä ttömä̧ porö ötahuiyättömä rädopächäcua̧sä̧." Jahuäju isajumä Joabrö pä'inäju̧: Ja̧u̧ Umä ötahuiyä ttoecuäbättö ucu cuja̧'a̧cu̧ icuähuäcua'a." \v 22 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ isajumä huo̧juȩcu̧nä̧ amöcuädäjumä ttö̧ja̧ o'catoi'önärö ucuocuinäju̧. Jahuätömä Bicri i̧tti̧ Seba U 'cui'opö icuinä̧tö̧, 'cui'opö icuäjä'cotömä Joabrömä̧ umicu̧ rä'epö icuinätö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧mä̧ trompeta rä̧mi̧pö̧nä̧ ppö'inö ja̧'hua̧nö̧ ppö'omenä Joab umöhuäyotömä ötahuiyättö rä'opächö yotöcu pönä ttojusodera̧'a̧cu̧ i̧hui̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ tti̧hua̧'a̧nä̧ Joabmä Jerusalénä ru̧hua̧ ö̧ja̧'a̧cu̧ ppa̧'ä̧chi̧nö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 4 Gabaonitas ttö̧ja̧ ädätinätö Ja̧u̧rö̧: Plata, oro ja̧'a̧ teömäcö̧ ujutumä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Saúl ahuaruhuä'inä. Yorätehu'a jahuätömä ujutucumä korotö huä̧i̧nä̧tä̧ cuä'ö icuähuocotö Israel ttö̧ja̧ ja̧'a̧tä̧ huotörö'inä. "David ädätinö; korojuei ucutu jäcuepätucumä ja̧u̧tä̧ jä̧cua̧'a̧ ttö jȩchä̧cuȩmä̧ uturu.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 5 Jahuätömä ädätinätö̧ ucuo ru̧hua̧rö̧: "Cuä'ö tticua pä'ö jȩpi̧nä̧tö̧mä̧ recuätö ca̧ca̧cu̧ ujutu taboiyotö jö̧nä̧ jȩpi̧nä̧tö̧, jitä pänä pa̧'a̧nö̧ usurä tȩmä̧u̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jui'ätöjä̧ tö̧ja̧cuo̧mȩ Israel ttö̧ja̧ tti̧rȩjä̧ jacuä. \v 6 Iyitö 7nö umätö̧rö̧ ja̧u̧tä̧ ahuaruhuä 'cotöttö ujuturu ichätucuitö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ujutumä u̧ru̧pä̧'quȩnä̧ ti̧'ä̧dö̧ nu̧'u̧ ti̧cuä̧cua̧ tu̧ru̧hua̧ to̧ä̧ro̧mȩttö̧ Guibeá rȩjȩ Saúl i̧rȩjä̧, ja̧u̧mä̧ pätetö ku̧nä̧hua̧ pi̧nö̧ Ttu̧ru̧hua̧ttö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucuo ru̧hua̧ pä'i'inö: "Ttömä huo̧jua̧sä̧ ucuturutä chi̧yä̧cua̧sä̧."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 12 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Davidmä 'chä̧nö̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ Saúl ihue'quiyö ȩmi̧nö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧'i̧nä̧ Jonatán ihue'quiyö. Saúl i̧tti̧, ttö̧ja̧ umötö̧ Jabes galaad, jahuätömä näu̧cui̧nä̧tö̧ ja̧'a̧ ttö̧ja̧ ttö̧ca̧ca̧cuo̧mȩ kä'cottö Betsán, juorötä ji̧na̧'a̧ filisteos ti̧'ä̧dö̧ ttu̧ni̧na̧'a̧mä̧ cuä'ö icuä'cotö Saúlrö Gilboattö. \v 13 David juhuorömä ȩpi̧nö̧ Saúl ihue'quiyö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Jonatán ihue'quiyö. Saúl i̧tti̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuätömä ca̧ca̧ti̧nä̧tö̧ 7nö̧ huotö ttö̧ja̧ ttihue'quiyö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ juorö ti̧'chö̧ ttu̧ni̧nä̧u̧rö̧ jahuätö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 14 Juhuene 'turinätö̧ jahuätömä Saúl ihue'quiyö ja̧'hua̧ta̧nö̧ Jonatán Sa'ul i̧tti̧, Benjamín i̧rȩjä̧ Zela, Cis uhuapareba po̧mȩ, chutä jä'o. Jȩpi̧nä̧tö̧ o'cajuiyönä ru̧hua̧ hueinömä jahuätmä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios ädätomenä churutä jättepäji rȩjȩttö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ filisteosmä pä'äjita'anö Israel ttö̧ja̧cu̧ rohuähuinätö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Davidmä umöhuätotö su̧ro̧da̧u̧cu̧ huȩyȩhui̧nö̧, ja̧'hua̧nö̧ mȩyȩu̧ filisteoscu rohuähuinö. Davidmä curä rö̧ä̧nä̧ tturohuähuomenä juiyöpächi'inö. \v 16 Isbi Benobmä, ttö̧ja̧ tä̧mö̧ tti̧tti̧ ji̧na̧'a̧, ja̧u̧ ödacuodä bronce pättöjueittö adicuodämä 300 siclos jo̧mȩnä̧ a̧mä̧qui̧na̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucurä'chu jareä'chu u̧nä̧rä̧'chunä, Davidrö cuä'ö icua pä'ö jȩpi̧nö̧. \v 17 Ja̧'hua̧nö̧ jȩi̧yä̧cu̧ Sarvia i̧tti̧ Abisaimä David ppä'ädömä, filisteos ruhuäu cuä'ö icuinö. Ja̧u̧nö̧ o'ca'a David umöhuäyotömä ja̧u̧ru̧ ji̧yȩtȩnä̧ huȩnȩtö̧ pä'inätö̧: Porö yabocumä ujutucumä curära̧'a̧mä̧ ichocö cuä̧cua̧jä̧, Israel ttö̧ja̧ ttitejähuare na'ȩpö̧ cuicu juiyäcua'anö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 18 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a pä'äjita'anö filisteoscu Gob pä'ö micuomettö̧ curä rohuähuinätö̧, husat ttö̧ja̧sa̧ Sibecaimä̧, Safrö cuä'ö icuinö, ja̧u̧mä̧ Refaim i̧tti̧mö̧ 'cotöttö ya̧tȩ ji̧na̧'a̧. \v 19 pä'äjita'anö Gob pä'ö micuomettö̧ curä rohuähuinätö̧ filisteoscu, betlemita ttö̧ja̧sa̧ Jaare Oregim i̧tti̧ Elhanánmä̧, geteo ttö̧ja̧sa̧ Goliatrö cuä'ö icuinö, ödacuodä i̧so̧'quȩ juähuo'quȩ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ji̧na̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 5 Hua'are ppähuäbimä chippeyänä kärähuinäcu̧sä̧, ajiya juruhuoyamä a̧'ȩpö̧ icuattö pä'ö 'tö̧ȩ'i̧nä̧cu̧sä̧. \v 6 Hua'are rutähuome appiyämä chippeyänä kärähuäcusä; hua'are mattä̧chö̧nä̧ jȩpö̧ ku̧nä̧huä̧mä̧, 'chuädi'äcusä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 7 Cha̧'cua̧ tta̧'ȩcu̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧rö̧ huopinö; Ttömä CHÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧rö̧ huochomenä; ja̧u̧mä̧ chutä ö̧jodettö huochömä ä̧ju̧cui̧nö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ppädattö pä'ö huochömä ä̧ju̧cu̧nä̧ rȩbȩhui̧pi̧na̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 8 Ja̧u̧nu̧ o'ca'amä rȩjȩmä̧ ttö̧ȩpö̧ cäyucuächina̧'a̧. Mo̧ro̧jä̧ 'chu̧huä̧ro̧mȩ'i̧nä̧ cäyucuächina̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ pporächi'ina'a, juhua'amä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ öjö'cö juiyönä ja̧'a̧ttö̧. \v 9 Ocurä isoppamä i̧ji̧yu̧nä̧ räopina'a ja̧'hua̧ta̧nö̧ ocurä kuhuö icuarämä änä räopina'a. Ja̧u̧nä̧tä̧ rȩdȩcuä̧china'a ä̧ya̧ri̧samä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 10 Ja̧u̧mä̧ mo̧ro̧jä̧ ba'epinö ja̧'hua̧nö̧ ba'epö mȩyȩhui̧nö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ö̧jä̧pö̧ dȩa̧'a̧mä̧ rö̧ä̧nä̧ yo̧'cu̧ jo̧ppa ri̧na̧'a̧. \v 11 Ja̧u̧mä̧ querubínä̧ huä̧mä̧di̧nö̧ ja̧'hua̧nö̧ huä̧mä̧dö̧ co'inö. Ja̧u̧mä̧ kä̧ru̧'coppa huä̧mȩnä̧ coa'a tottinä̧cu̧. \v 12 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧mä̧ yo̧'cu̧ jo̧ppattö i̧sä̧ta̧ aditäji'ca̧ juä'ocuinö mo̧ro̧jä̧ ajiya isoppa rö̧ä̧nä̧ yo̧ppattö ca̧ca̧to̧po'ö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 13 Cu'upä urohuomettö̧ ä̧ya̧ri̧sa cuoäsa ja̧u̧ ä'ca jo̧mȩcu̧ ttahuähuina'a. \v 14 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧mä̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ cu'upä cöröa'a rä̧mi̧pi̧nä̧ jȩpi̧nö̧. Ja̧u̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ kö̧mä̧ huopi'inö. \v 15 Ja̧u̧mä̧ 'po̧'a̧ri̧nä̧ 'po'inö ja̧'hua̧nö̧ 'po'ö ttaboiyotörömä pperetö icuinö, cu'upä rounä̧ dö'ecuächö ttiperecuächönä jȩpi̧nö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 19 Cha̧'cua̧ tta̧dȩcu̧ mo̧ro̧ ttö chaboiyotö jö̧nä̧ ichinä̧tö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ TU̧RU̧HUA̧TÄ̧ ttörö ppä'ädinö̧mä̧. \v 20 Ja̧u̧'inä pȩnȩ cähueome i'cächinäcu̧sä̧, ja̧u̧ chu̧ji̧pö̧nä̧ ppä'ädinö ttörö. \v 21 TU̧RU̧HUA̧TÄ̧ adiunä ppädinäcu̧sä̧ yoyonö rö̧ä̧chi̧na̧'a̧ ttörö ro̧ȩcuä̧; ja̧u̧tä̧ ji̧na̧'a̧ pä'äjinö'anö yoyonö ttö chumöpi̧yä̧ töcö icuinö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 22 TU̧RU̧HUA̧TÄ̧ hua'adö ku̧ni̧nö̧ u̧mä̧nä̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ surojucumä ko̧cö̧sä̧ Diosttö 'quȩdi̧pä̧cha̧'a̧cu̧. \v 23 O'cajuiyönä adiunä pä'ö ku̧nä̧huä̧mä̧ ttörö pätetö ku̧nä̧hui̧'i̧na̧'a̧ juhua'a jö̧ta̧'a̧nö̧tä̧ adicuä pätetö ku̧nä̧huo̧tu̧cu̧. ttömä 'quȩ'i̧pä̧cho̧cö̧sä̧ jahuätöttömä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 32 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ¿Di jä̧ttö̧ Diosmä ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Tu̧ru̧hua̧ ja̧'a̧? ¿Di jä̧ttö̧ tu̧ru̧hua̧ Diosttö'inä abonänö ido'qui jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧mä̧? \v 33 Diostä ja̧'a̧ ttörö dajömä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧mä̧ juȩ'ȩpä̧rö̧, mä̧nä̧ juȩ'ȩpä̧rö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 34 Ja̧u̧mä̧ jȩpö̧ chi̧jä̧pi̧yä̧ yä̧mä̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ chujuruhuönä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ möä'ca ju'toju isä'ca huä̧mȩ utäcusä. \v 35 Ja̧u̧mä̧ u̧huo̧juȩtä̧cu̧sä̧ chumöpi̧yä̧mä̧ curä churohuähua pä'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ chö̧jä̧pi̧yä̧mä̧ bronce 'po'obö chisetäda pä'ö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 36 Ucunä ra̧huä̧pi̧jö̧ttö̧ ki̧'ä̧cuä̧huä̧ ttoecuäcuähuäbi cuiyinä̧cu̧sä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucu ppäcuädönämä adiu ppädä'ijäcusä. \v 37 Chiquichächi'oca'a chö̧ja̧ pä'ö yo̧mȩtȩ rö̧ä̧mȩ ku̧ju̧ni̧nä̧cu̧sä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 38 Ttömä chaboiyotörö tto'ca'anä ru'u si'epö icuinösä̧. Cho'ca'acumä ppa̧'a̧cho̧cö̧ pinösä̧ jo̧mȩnö̧ totte'ächome jubö. \v 39 Ttömä ra'adi'ö kȩdö̧ chicuäjä̧u̧, jahuätömä ttä̧rä̧mi̧'ö̧ juiyönä huotö. Chö̧jä̧pi̧yä̧ dȩa̧'a̧ ma̧'ä̧mi̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 44 Ucu'inä cha̧mö̧nä̧ chahuaruhuä pättä'chomettö̧ rä'epö cuicuinäcu̧sä̧. Ttörömä ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ jö̧nä̧ chönä ku̧ju̧nä̧rä̧'i̧jä̧cu̧sä̧. Ttö̧ja̧ chi̧ȩru̧huä̧ö̧tä̧ ppä̧ttä̧dä̧rä̧cu̧sä̧. \v 45 Ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧mä̧ ttihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ ja̧rȩyu̧ jö̧nä̧ pätti'inäcu̧sä̧. Chi̧huȩnȩ pädö ttä̧ju̧cu̧ta'anö jahuätömä ttucuotinäcu̧sä̧. \v 46 Ko̧ro̧jä̧ttö̧ ichäcuähuotömä dajahuächö ttö̧'ȩjo̧mȩttö̧ umicu̧ rä'opö ttöö̧'ä̧huä̧yo̧tö̧ ichinätö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 47 ¡TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧mä̧ 'cuäpönätä̧ kö̧! Chinähuämä ttesehuäcuähuä. Chö̧ä̧nä̧hua̧mä̧ ttö̧mö̧ cä'epö ttesehuäcua̧, ra̧huä̧pi̧ju̧ttö̧ chöjipönä ppädähuämä juähuätä ja̧'a̧. \v 48 Pide ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ttörö suronä jȩpä̧tö̧rö̧ micuä jȩpö̧mä̧, ttö chi̧dȩa̧'a̧cu̧ ttö̧ja̧rö̧ ki'opö icumä. \v 49 Chaboiyotö suronä jȩpä̧tö̧ttö̧ rä'epö icumä. Isopäi'önätä̧ ttörömä suronä jȩpä̧tö̧ ttu̧huä̧mȩnä̧ cä'epö ku̧ni̧nö̧jä̧. Ttö̧ja̧ surojuottepa pä'ätöttömä rä'epö cuicuinäcu̧sä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 50 Pa̧'a̧nö̧ jo̧mȩttö̧ ucurumä adihua'a pä'ösä, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pi̧jä̧ ttö̧ja̧ ttö̧'kȩtȩttö̧ ucu cui̧mi̧nä̧ ra̧dä̧cua̧sä̧. \v 51 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧mä̧ ru̧hua̧rö̧ rohuäu isojuoepönä ppä'ädö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ eseu repeömä pojopö ȩmi̧nä̧cu̧ Davidrö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ i̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ 'cuäopönätä̧ i̧jȩpö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\c 23 \v 1 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pi̧yȩ ji̧na̧'a̧ David röji ucuocuinömä - Isaí i̧tti̧ Davidmä rö̧ä̧nä̧ ttucuotinäcu̧, ja̧u̧mä̧ Jacob minä Ö̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pojopö ȩmi̧nä̧cu̧, Israelttö ttesehuächi'önä ra̧huä̧huä̧ i̧sa̧ ji̧na̧'a̧. \v 2 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ a̧'cua̧ru̧hua̧mä̧ ttönä ucuocuinö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ i̧huȩnȩmä̧ chi̧nȩnä̧ ki̧na̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 3 Israel ttö̧ja̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧mä̧ ucuocuinö̧ Israel ttö̧ja̧ ttido'quimä päinäcu̧sä̧: Jueö huȩnȩmä̧ ruhuo ttö̧ja̧rö̧ hue'ömä, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧rö̧ ye'ecunö hue'ö. \v 4 Ja̧u̧mä̧ mo̧ro̧ päia'a ajiya isoppa juiyö mo̧ro̧ kä̧hua̧ räo'omenä tejäda'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jä̧cua̧, ajiya ichö o'ca'a kä̧hua̧ tejädi'omenä rȩjȩttö̧ isä'cua bahuia'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 8 Pitö ji̧na̧'a̧ su̧ro̧da̧u̧ umätö̧ David umöhuäyotö huo̧juȩcuo̧tö̧mä̧: Joseb Basebet Tacmo ttö̧ja̧ jahuätömä su̧ro̧da̧u̧ huo̧juȩcu̧nä̧ huotö ttu̧ru̧hua̧ ji̧na̧'a̧. Ja̧u̧mä̧ koronö mo̧ro̧ päi'omenä 800nö umätö̧rö̧ cuä'ö icuinö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 9 Ja̧u̧nu̧ o'comenä ki̧nö̧ Eleazar Dodo i̧tti̧, Aho ttö̧ja̧ tti̧tti̧, huämetucuä huotöttö ya̧tȩ ju̧ru̧hua̧ David umöhuä̧ya̧. Ja̧u̧mä̧ juȩnȩtä̧ ki̧nö̧ jahuätö filisteo ttö̧ja̧ ca̧ca̧cui̧pö̧ pättä'chäcuähuomenä tturohuähua pä'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ juhuorö ppa̧ttä̧chä̧ji̧ o'ca'a. \v 10 Eleazar ä̧rä̧mi̧'ö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ filisteos ttö̧ja̧cu̧ rohuähuinö umö'inä 'cuächi'önä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucurä'chumä umönä 'chu̧huä̧rä̧nö̧. TU̧RU̧HUA̧ ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ rohuäu ujurunä jȩpi̧nö̧. Su̧ro̧da̧u̧mä̧ ppa̧'ä̧chi̧nä̧tö̧. Ja̧u̧nu̧ o'comenä Eleazar, tto'co jähuä ttö̧ca̧ca̧ta̧ pä'ötä ppa̧'ä̧chi̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 20 Benaia i̧sa̧mä̧ Joiada i̧tti̧ ji̧na̧'a̧; juiyo juruhuinö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ujuru i̧jȩpä̧'chi̧nö̧. Ja̧u̧mä̧ Ariel i̧tti̧mö̧ ta̧ju̧ru̧ncuä'ö icuinö Moab i̧sa̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧mä̧ mȩyȩhui̧nö̧ reju jacuä jahuätömä möyähuirö cuä'inö jua'atä ö̧ja̧'a̧nä̧ diyahuächina'a. \v 21 Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Egipcio i̧sa̧ böorö'inä cuä'inö. Ja̧u̧ Egipto ttö̧ja̧sa̧mä̧ umönä 'chu̧'ä̧ri̧nö̧ dacuodä ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Benaia rohuähuinö ja̧u̧cu̧, i̧so̧'quȩ yo̧'quȩtȩnä̧tä̧. Ja̧u̧mä̧ Egipto ttö̧ja̧sa̧rö̧ 'cho'ipinö umöttö̧ dacuodä jua'a o'ca'amä cuä'ö icuinö chutä ödacuodänä.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 22 Joiada i̧tti̧ Benanía ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ korotö umötö̧ huämetucuä juruhuätucu ottinäcu̧. \v 23 Ja̧u̧mä̧ röänä ttucuotinä̧cu̧ korotö su̧ro̧da̧u̧ treintanö huotö abonänö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ juiyomä ucuo i̧sa̧mä̧ pocö pinö korotö su̧ro̧da̧u̧ huämetucuä pojopö ku̧nä̧hu̧ä̧tö̧ jö̧'a̧nö̧mä̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ David hueinäcu̧ umöhuäyotö churutä tta̧'ä̧rä̧tö̧rö̧ huea pä'ö.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 24 Treintanö huotö juruhuinä̧tö̧mä̧ pitö ja̧'a̧: Joab ö̧jä̧hua̧ Asael'inä, Belén ttö̧ja̧sa̧ Dodo i̧tti̧ Elhanán'inä, \v 25 Harod ttö̧ja̧sa̧ Sama'inä, Harod ttö̧ja̧sa̧ Elica'inä, \v 26 paltita ttö̧ja̧sa̧ Heles'inä, tecoa ttö̧ja̧sa̧ Iques i̧tti̧ Ira'inä, \v 27 Anatot ttö̧ja̧sa̧ Abiezer'inä, husat ttö̧ja̧sa̧ Mebunai'inä \v 28 Ahoh ttö̧ja̧sa̧ Salmón'inä, netofa ttö̧ja̧sa̧ Maharai'inä;
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 29 netofa ttö̧ja̧sa̧ Baana i̧tti̧ Heleb'inä, benjamín ahuaruhuä 'cotö tti̧rȩjä̧ttö̧ guibeá ttö̧ja̧sa̧ Ribai i̧tti̧ Itai'inä, \v 30 Piratón ttö̧ja̧sa̧ Benaía'inä, Gaasttö pämäroppänä kö̧ Hidai'inä, \v 31 Arbá ttö̧ja̧sa̧ Abi Albón'inä \v 32 Saalbón ttö̧ja̧sa̧ Eliaba'inä, Jasén i̧tti̧mö̧'inä, Arar ttö̧ja̧sa̧ Sama i̧tti̧ Jonatán'inä;
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\c 24 \v 1 Pä'äjita'anö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧mä̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ rö̧ä̧nä̧ a̧mi̧surächi'inäcu̧ ja̧'hua̧nö̧ jä̧cu̧ Davidrö huehuepinö jahuätörö to'ija̧'a̧cu̧ pa̧'a̧nö̧ päiyarö pä'ö: "Israel ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Judá ttö̧ja̧rö̧'inä ttö̧ja̧cuo̧mȩ 'chä̧nö̧ pa̧ja̧tä̧ji̧." \v 2 Ru̧hua̧mä̧ su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ chutäcu kö̧ Joabrö pä'inö: Israel ttahuaruhuä 'cotö ttö̧ja̧cuo̧mȩ 'chä̧nö̧ Danttö kä̧mä̧dö̧ Beerseba jubö ka̧cuä̧tö̧rö̧, ttö̧ja̧ o'catoi'önä̧ curä tturohuähua pä'ö jo̧mȩnö̧ huotörö chu̧huo̧jua̧ pa̧ja̧tä̧ji̧."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 3 Joabmä ru̧hua̧rö̧ pä'inö: TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ucu Cu̧ä̧nä̧hua̧tä̧ ttö̧ja̧rö̧mä̧ 100nö̧ huotöttö'inä yabonänö rö̧ä̧da̧jä̧, chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧ toönä päi'önä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ömä chu̧ru̧hua̧ ru̧hua̧mä̧ pi̧yȩmä̧ jȩa̧ pä'attö̧?" \v 4 Ja̧'hua̧nö̧ pä'anä, ru̧hua̧ röji päömä su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ Joabrömä to'ija̧'a̧cu̧ pähuächina̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Joab'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ su̧ro̧da̧u̧ tturuhuotö'inä ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ rä'opächinä̧tö̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ pa̧ja̧tö̧ 'chä̧nö̧mä̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 5 Jahuätömä Jordán aje ji̧jä̧cu̧ kähuinä̧tö̧ ja̧'hua̧nö̧ kähuäjä'cotö pämäroppä päi'ome huȩjö̧ ötahuiyä ö'ohuecu ka̧cu̧ Aroer ötahuiyättömä tö'cönänö ka̧cuä̧mi̧nä̧tö̧. \v 6 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a jahuätömä Gad ötähuiyä kä'conä 'cuä'o'ö Jazer ötahuiyära̧'a̧ ichinätö̧. Jahuätömä Tahtim Hodshi rȩjȩttö̧mä̧ Galaadra̧'a̧cu̧ ichinä̧tö̧, ja̧u̧nu̧ o'ca'amä Dan Jaánra̧'a̧cu̧ Sidón ötahuiyä jäyä jubö rȩbȩhui̧nä̧tö̧. \v 7 Tiro ötahuiyä 'quiyönä adicuome'inä rȩbȩhui̧pi̧nä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ heveos ttö̧ja̧ ttidepiyunä'inä juhuaátäcu canaán ttö̧ja̧ ttidepiyunä'inä o'cajuiyötä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Judá ttö̧ja̧ ttidepiyöttömä ö'ohuecu Beersebanä 'chä̧hui̧'i̧nä̧tö̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 8 Jahuätömä ja̧huä̧jä̧ o'cajuiyönä cue'ächäjä'cotö, kä̧hua̧tö̧tä̧ 9nö päi'omenä mo̧ro̧mä̧ 20nä̧ jahuätömä Jerusalénra̧'a̧cu̧ ppa̧'ä̧chi̧nä̧tö̧. \v 9 Ppa̧'ä̧chi̧'ä̧ji̧'ca̧ Joabmä curä rohuähuätö o'catoi'önä̧rö̧ ö̧'a̧tä̧ji̧mä̧ ru̧hua̧rö̧ ji'ähuinö. Israel ttahuaruhuä 'cotöttömä umä̧tö̧ juruhuätö curä o'chunö rohuähuäcuähuä jo̧mȩnö̧ huotömä 800 milnö jo̧mȩnä̧ ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Judá ahuaruhuä 'cotöttömä 500 milnö u̧mä̧tö̧ jo̧mȩnä̧ ja̧'a̧.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 13 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Gadmä 'chi̧nö̧ David ö̧ja̧'a̧cu̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ pä'inö ja̧u̧rö̧: "¿Rȩbȩhuä̧cua̧'a̧ huäbodäcuä a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ ppäi ttöcuätucu mo̧ro̧ pi̧jä̧nä̧? ¿Ja̧'hua̧ta̧nö̧ huäbodäcuä kä̧hua̧tö̧ jo̧mȩnä̧ tucuipäcua'a jä̧cu̧ cuaboiyotöttö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuätömä röttäcua̧jä̧? ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jä̧cua̧'a̧ huäbodäcuä mo̧ro̧ isotö ttirecunä? Jitämä pä'i däje huȩnȩ chȩpä̧cua̧'a̧ttö̧ ttörö hue'äjirömä. \v 14 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Davidmä pä'inö Gadrö ttömä rö̧ä̧nä̧ usurä ȩmä̧u̧sä̧... ja̧'a̧tä̧ topitö tu̧ru̧huä̧ umönä mata̧'a̧nä̧, ja̧'ta̧'a̧nö̧ ubo umönämä mata̧ pä'ocotöjä̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ re ö̧jö̧mä̧ rö̧ä̧nä̧tä̧ ja̧'a̧tó.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ tu̧ru̧hua̧mä̧ hue'inö isotörö Israelra̧'a̧ pä'ö mo̧ro̧ juoa'a ja̧'hua̧ta̧nö̧ 70 milnö ttö̧ja̧ to'e'inätö̧ ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ Danttö kä̧mä̧dö̧ Beerseb jubö. \v 16 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Ángelmä umö te'ädinö Jerusaléncu̧ ja̧u̧ ötahuiyä pparopö icua pä'ö tu̧ru̧hua̧mä̧ a̧mö̧cuädö pärohuinö. Rö̧ä̧nä̧ suroju'anö ji̧yä̧cu̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ päinäcu ángelrö̧ ttö̧ja̧rö̧ surojuoepa pä'ö: "Jo̧mȩ ja̧'a̧ jitämä cumö pporädi." Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ tu̧ru̧hua̧ umöhuä̧ya̧ ángelmä usurä ȩmä̧u̧nä̧ jȩpi̧nö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ tu̧ru̧hua̧ umöhuä̧ya̧mä̧ ángelmä ki̧nö̧ Arauna Jebuseo ppa̧'ȩpö̧ aditome.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 21 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Arauna pä'inö: "¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttö chu̧ru̧hua̧, ucuo ru̧hua̧ ichäja'ató umöhuäyotö huettö jȩä̧cuä̧ ttö̧ja̧cu̧mä̧?" David ädätinö: "Juhua'amä chema pä'ö icu cuiäre juatähuäcä, juhua'amä CHU̧RU̧HUA̧RÖ̧ ku icu iyähuome chadita pä'ö isotö'inä koromecu̧ pporädö ku̧nu̧ ttö̧ja̧ ttö̧jo̧mȩttö̧'i̧nä̧ imicu̧nä̧." \v 22 Arauna pä'inö Davidrö: "Potó ucutumä, ttö chu̧ru̧hua̧, ucuo ru̧hua̧. Jȩpi̧ ucurutä adihuomenä, topihuä pȩnȩ kacuätötó pä̧cä̧yu̧ u̧mä̧tö̧ ku icu cuiyäcuotömä dau isodä'inä ka̧'a̧, pä̧cä̧yu̧rö̧ käcuoränö ti̧'ä̧dö̧ rö̧nä̧huodä. \v 23 Pi̧yȩ o'ca'a juiyönä, ttö chu̧ru̧hua̧ ucuo ru̧hua̧, yo Arauna ucuru chi̧yä̧cua̧sä̧ ." Ja̧u̧nu̧ o'comenä pä'inö ucuo ru̧hua̧rö̧: CU̧RU̧HUA̧ Diostä a̧ päcuajä̧."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
||||||
|
\v 24 Ucuo ru̧hua̧ pä'inö Araunarö: "Ja̧'hua̧nö̧mä̧cö̧, ttömä 'quiyönä amöcuädösä micuähuometä chimita pä'ö. Ttömä ja̧u̧ juhuäi cuä'ö icu chi̧yä̧cua̧sä̧ pä'ocösä CHU̧RU̧HUA̧rö̧ yorö'iso micuähuocönämä" Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ David mitähuinö trigo isä'cua ppa̧'ȩpö̧ icuäcä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pä̧cä̧yö̧ u̧mä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ cicuentanö pärä o̧bi̧nä̧. \v 25 Davidmä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧rö̧ ku icu iyähuome juȩnȩtä̧ aditinö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ juoröttö ttiäre ku icu iyähuä'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ iäre huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧huä̧nä̧ ku icu iyähuä'inä iyinö. Ja̧'hua̧nö̧ iyomenä jahuätömä tti̧rȩjä̧ tö'cö TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧rö̧ jä'epinätö̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧mä̧ Israel tti̧rȩjä̧nä̧ isotö ttucuäjimä̧ yabonö ttucu juiyönä jȩpi̧nö̧.
|
|
@ -204,6 +204,74 @@
|
||||||
"16-01",
|
"16-01",
|
||||||
"16-03",
|
"16-03",
|
||||||
"16-05",
|
"16-05",
|
||||||
"16-07"
|
"16-07",
|
||||||
|
"15-32",
|
||||||
|
"16-17",
|
||||||
|
"16-19",
|
||||||
|
"16-20",
|
||||||
|
"16-22",
|
||||||
|
"17-08",
|
||||||
|
"17-11",
|
||||||
|
"17-19",
|
||||||
|
"17-21",
|
||||||
|
"17-27",
|
||||||
|
"18-01",
|
||||||
|
"18-03",
|
||||||
|
"18-05",
|
||||||
|
"18-16",
|
||||||
|
"18-18",
|
||||||
|
"19-05",
|
||||||
|
"19-07",
|
||||||
|
"19-09",
|
||||||
|
"19-11",
|
||||||
|
"19-24",
|
||||||
|
"19-26",
|
||||||
|
"19-34",
|
||||||
|
"19-37",
|
||||||
|
"19-42",
|
||||||
|
"20-01",
|
||||||
|
"20-03",
|
||||||
|
"20-04",
|
||||||
|
"20-06",
|
||||||
|
"20-11",
|
||||||
|
"20-14",
|
||||||
|
"20-17",
|
||||||
|
"20-20",
|
||||||
|
"21-04",
|
||||||
|
"21-05",
|
||||||
|
"21-12",
|
||||||
|
"21-14",
|
||||||
|
"21-15",
|
||||||
|
"21-18",
|
||||||
|
"22-05",
|
||||||
|
"22-07",
|
||||||
|
"22-08",
|
||||||
|
"22-10",
|
||||||
|
"22-13",
|
||||||
|
"22-19",
|
||||||
|
"22-22",
|
||||||
|
"22-32",
|
||||||
|
"22-34",
|
||||||
|
"22-36",
|
||||||
|
"22-38",
|
||||||
|
"22-44",
|
||||||
|
"22-47",
|
||||||
|
"22-50",
|
||||||
|
"23-01",
|
||||||
|
"23-03",
|
||||||
|
"23-08",
|
||||||
|
"23-09",
|
||||||
|
"23-20",
|
||||||
|
"23-22",
|
||||||
|
"23-24",
|
||||||
|
"23-29",
|
||||||
|
"24-01",
|
||||||
|
"24-03",
|
||||||
|
"24-05",
|
||||||
|
"24-08",
|
||||||
|
"24-13",
|
||||||
|
"24-15",
|
||||||
|
"24-21",
|
||||||
|
"24-24"
|
||||||
]
|
]
|
||||||
}
|
}
|
Loading…
Reference in New Issue